Finnish
06.06.2022 - 31.12.2022
Opintojakso toteutetaan verkko-opintoina ja se sisältää kaksi webinaaria, aloitus- ja koontiwebinaarin. Muu työskentely tapahtuu itsenäisesti verkossa opintojakson aineistoihin perehtyen ja tehtäviä tehden. Tehtäväkirjallisuus valitaan ja siihen perehdytään huolella. Opintojakson tehtävissä tarkastellaan kirjallisuuden antia, tutkittua tietoa, suhteessa omaan työhön, ammattialaan ja kokemuksiin eriyisestä tuesta. Opintojakson kokoavassa tehtävässä kirjoitetaan yhtenäinen teksti.
Opintojakson kouluttaja ohjaa ja opastaa aloituswebinaarissa sekä tarvittaessa sovittuna ajankohtina aineiston valintaa, sen käyttöä sekä tehtävien tekemistä.
Opintojakson kouluttaja ohjaa ja opastaa aloituswebinaarissa sekä tarvittaessa sovittuina ajankohtina aineiston valintaa ja käyttöä sekä tehtävien tekemistä. (not translated)
Ei tentittävää kirjallisuutta.
Opintojakson perusteokset:
Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. 2019. Erityispedagogiikan perusteet. Uudistettu 4. painos. Jyväskylä. PS-kustannus.
Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M-K., Siiskonen, T. 2019. Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.
Opintojaksolla käytettävät ja tehtäviin suositeltavat tutkimusaineistot, verkkosivut ja -julkaisut on kuvattu verkkokurssin sivustoilla. (not translated)
Lutakko Campus
Opintojakson laajuus on 135 h (5 x 27 h) opiskelijan työtä:
- aloituswebinaari 2 h
- koontiwebinaari 4 h
- itsenäistä työskentelyä 125 h
- vertaisarviointi ja itsearviointi 3 h
- palaute 1 h (not translated)
01.06.2022 - 25.08.2022
Tässä opintojaksossa tavoitteena olevan osaamisen hankit osallistumalla aloitus- ja koontiwebinaariin, perehtymällä opintojakson aineistoihin ja tekemällä niihin liittyvät tehtävät.
Osaamisen osoittaminen:
Tavoitteena olevan osaamisen osoitat verkkokurssin tehtävillä. Tehtävistä ilmenee erityispedagogiikan alan tutkimusaineistoihin ja kirjallisuuteen perehtyminen. Opintojakson osaamistavoitteet kokoavassa tehtävässä pohdit tarkastelemasi tutkimuksen menetelmällisiä valintoja, tulosten rakentumista, niiden merkittävyyttä ja sovellettavuutta ammatilliseen koulutukseen. Kirjaat tehtävään myös perusteltuja ehdotuksia jatkotutkimusaiheista. Opintojakson koontiwebinaarissa osoitat osaamista esittelemällä kokoavasta tehtävästä laatimasi koosteen, osallistumalla asiantuntevasti keskusteluun sekä antamalla kirjallisen vertaispalautteen yhdelle opiskelijakollegalle vastaavasta tehtävästä.
Opintojakson korvaaminen aiemmilla opinnoilla:
- Opintojakson voit korvata aiemmin suoritetuilla erityispedagogiikan perusopinnoilla (25op). Korvaavuutta ja sisällyttämistä haet erillisellä hakemuslomakkeella, johon liität kopion korvaavaksi esittämästäsi opintojen todistuksesta ja tarvittaessa sisältökuvauksen.
Opintojakson osaamisen tunnistaminen ja arviointi:
-Opintojaksosta voi hakea aiemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja arviointia omalta kouluttajalta. Hakeminen tehdään erillisellä lomakkeella, johon liitetään 1) se kirjallinen aineisto, jonka perusteella tunnistamista ja arviointia haet ja 2) kirjoitettu arviointiaineiston osoittamasta osaamisesta suhteessa opintojakson osaamistavoitteeseen ja arviointikriteereihin (not translated)
0 - 50
Arviointi on osaamistavoitteisiin pohjautuvaa ja laadullista.
Oppimisprosessin arvioinnin välineitä ovat webinaareihin aktiivinen osallistuminen, verkkoaineistoon perehtyminen ja sen hyödyntäminen tehtävissä. Arviointiaineistoa ovat
myös opintojakson tehtävät, verkkokeskustelut ja itsearviointi. (not translated)
Vocational Special Needs Teacher Education
Face-to-face
School of Professional Teacher Education
Finnish
19.09.2022 - 14.12.2022
Open Studies and Master's Degree education students: The course is implemented as online studies. The course has two webinars intended for everyone: a kick-off webinar and a closing webinar. The rest of the work will be done independently online, exploring the material and completing the learning assignments in the different sections. Students familiarise themselves with the literature used in the assignments and analyse the contents by mirroring them against their own work and professional field, and by reflecting on what they have experienced and read.
The course instructor provides guidance and help in selecting and using the materials and completing the tasks at the kick-off webinar and, if necessary, at an individually agreed time.
No exams on literature. Research publications in the field of special needs education and other applicable studies, websites and publications are also described in the online sections of the course.
Litterature:
- Moberg, S., Hautamäki, J., Kivirauma, J., Lahtinen, U., Savolainen, H. & Vehmas, S. 2019. Erityispedagogiikan perusteet. Uudistettu 4. painos. Jyväskylä. PS-kustannus.
- Ahonen, T., Aro, M., Aro, T., Lerkkanen, M-K. & Siiskonen, T. 2019. Oppimisen vaikeudet. Niilo Mäki Instituutti.
Research publications:
- Arola, T. 2015. Maahanmuuttajataustaisen tutkinnon suorittajan henkilökohtaistaminen näyttötutkinnoissa. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
- Burns, E. 2015. Tertiary teachers with dysleksia as narrators of their professional life and identity. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
- Eloranta, A.-K. 2019. A follow-up study of childhood learning disabilities: pathways to adult-age education, employment and psychosocial wellbeing. Niilo Mäki Instituutti. Jyväskylä. Väitöskirja.
- Hakkarainen, A. 2016. Matematiikan ja lukemisen vaikeuksien yhteys toisen asteen koulutuspolkuun ja jatko-opintoihin tai työelämään sijoittumiseen. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
- Hellstrand, H. 2021. Early Numeracy Development : Identifying and Supporting Children at Risk for Mathematical Learning Difficulties. Åbo Akademi. Väitöskirja.
- Hirvonen, M. 2006. Ammattikouluista avoimiin oppimisympäristöihin. Ammatillisen erityisopettajan työ muutoksessa. JAMK Julkaisu. Väitöskirja.
- Honkanen, E. 2006. Erityiskasvatus: Opinto-ohjaus ja erityisopetus. Asiakirja- ja haastattelututkimus opetussuunnitelman perusteiden mukaisesta opinto-ohjauksesta ammatillisessa erityisopetuksessa. HAMK Julkaisut. Väitöskirja.
- Kauppila. A. 2022. Vammaisten henkilöiden hallinta ja kansalaisuus vammais- ja koulutuspolitiikassa sekä ammatillisen erityisoppilaitoksen arjessa, Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
- Kuronen, I. 2010. Peruskoulusta elämänkouluun: ammatillisesta koulutuksesta syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tarinoita peruskoulusuhteesta ja elämänkulusta peruskoulun jälkeen. Jyväskylän yliopisto. Koulutuksen tutkimuslaitos. Väitöskirja.
- Leino, O. 2011. Oppisopimusopiskelijan oppimisen henkilökohtaistaminen ja oppimismahdollisuudet työpaikalla. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
- Miettinen, K. 2008: Opetussuunnitelmat ja erityisopetus ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa. Tampereen yliopisto. Väitöskirja.
- Mietola, R. 2015. Hankala erityisyys: Etnografinen tutkimus erityisopetuksen käytännöistä ja erityisyyden muotoutumisesta yläkoulun arjessa. Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
- Mäki-Ketelä, J. 2012 Kiskot vievät elämään. Ammatillisessa ja koulutuksellisessa marginaalissa elävien nuorten erilaisia elämänraiteita. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
- Niemi, A-M. 2015. Erityisiä koulutuspolkuja? Tutkimus erityisopetuksen käytännöistä peruskoulun jälkeen. Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
- Ojala, T. 2017. Kun perusopetuksen oppilaat oireilevat psyykkisesti: opettajien kokemuksia. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
- Paju, B. 2021. An expanded conceptual and pedagogical model of inclusive collaborative teaching activities. Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
- Perttula, R. 2015. Syrjäytymispuhe hallinnan strategiana opiskelijahuollon sosiaalityössä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
- Räty, K. 2016.Erityinen tuki elinikäisen oppimisen mahdollistajana ammatillisessa aikuiskoulutuksessa. Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
- Sandberg, E. 2016.ADHD perheessä. Helsingin yliopisto. Väitöskirja.
- Selkivuori, L. 2015. ”Ei näihin vaikeuksiin työelämässä törmää” Oppimisen tuki ja erityiselle tuelle annetut merkitykset ammatillisessa aikuiskoulutuksessa opiskelijan näkökulmasta. Jyväskylän yliopisto. Väitöskirja.
- Ylönen, M. 2011. Aikuiset opin poluilla oppimistukikeskuksen asiakkaiden opiskelukokemuksista ja kouluttautumishalukkuudelle merkityksellisiä tekijöitä. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
- Äikäs, A. 2012. Toiselta asteelta eteenpäin. Narratiivinen tutkimus vaikeavammaisen nuoren aikuisen koulutuksesta ja työllistymisestä. Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja.
- Äärelä, T. 2012. ”Aika palijon vaikuttaa minkälainen ilime opettajalla on naamalla.” : nuoret vangit kertovat peruskouluajoistaan. Lapin yliopisto. Väitöskirja.
Lutakko Campus
In total, the course consists of 135 hours (5 x 27h) of students’ work
- a kick-off webinar 3 h
- and a closing webinar 3 h
- Self-directed learning in online environment 125 h
- Peer tutoring and self-assessment 3 h
- Feedback 1 h
01.08.2022 - 25.08.2022
Kick-off webinar 21.9.2022 at 16 - 18
Two closing webinars with the same content will be arranged: 1.11.2022 at 16 - 18 and 8.12.2022 at 16 - 18
Participation in kick-off and closing webinars is essential.
In this study unit, you will meet the learning objectives by participating in the kick-off and closing webinar, familiarising yourself with the course materials and completing the related assignments.
Demonstration of competence:
You will demonstrate that you have achieved the intended learning outcomes by completing the learning assignments of the online course. The tasks will show that you are familiar with the research data and literature in the field of special needs education. Assignment 2 will bring together the intended learning outcomes of the course. In it, you will reflect on the methodological choices in the specific research you have examined, the creation of the results, and their significance and applicability to vocational education and training. In this assignment, you will also record justified proposals for further research topics. In the closing webinar of the course, you will demonstrate your competence by presenting a summary of the final task, participating in the discussion in an informed manner, and by giving written peer feedback on a corresponding task to a fellow student.
0 - 5
The assessment is qualitative and is based on learning objectives. Tools for evaluating the learning process include active participation in webinars, familiarisation with the online material and utilising the materials. The assessment material also includes learning assignments, online discussions and self-evaluation.
Online learning
5 cr
School of Professional Teacher Education