Opetussuunnitelmat

Osaamiskuvaus

Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen tarkoituksena on vahvistaa osallistujan asiantuntijuutta kliinisen hoidon tai kuntoutuksen osaajana palliatiivisen hoidon asiakas- ja perhelähtöisessä palveluprosessissa sekä näyttöön perustuvassa toiminnassa ja kehittämisessä. Koulutuksen osaamistavoitteiden tason määrittelyssä on hyödynnetty kansallisten tutkintojen ja muun osaamisen viitekehystä (HE 204/2016). Palliatiivisen hoidon asiantuntija –erikoistumiskoulutus on asemoitu EQF/NQF-tasolle 6.

Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen osaamistavoitteet saavutettuasi hallitset palliatiivisen hoidon asiantuntijuuden edellyttämät näyttöön perustuvat, laaja-alaiset ja edistyneet monitieteelliset kliiniset tiedot ja taidot asiakas- ja perhelähtöisessä palveluprosessissa. Osaat toimia palliatiivisen hoidon ja kuntoutuksen asiantuntijana eri toimintaympäristöissä ja moniammatillisissa verkostoissa. Hallitset asiakas- ja perhelähtöiset ohjausmenetelmät ja -välineet ja osaat soveltaa niitä uudistuvissa toimintaympäristöissä. Hallitset hyvät vuorovaikutustaidot asiakkaiden ja heidän läheistensä kanssa sekä osaat antaa psykososiaalista tukea. Osaat arvioida ja kehittää omaa ja työyhteisösi osaamista ja toimintaa näyttöön perustuen. Osallistut palliatiivisen hoidon toimintatapojen sekä asiakas- ja perhelähtöisten palveluprosessien alueelliseen ja kansalliseen kehitys- ja uudistamistyöhön.

Koulutuksen sisältö ja osaamisen rakentuminen

Erikoistumiskoulutuksen laajuus on 30 opintopistettä, joka tarkoittaa opiskelijan työmääränä 810 tuntia. Koulutuksen rakenne sisältää kolme kaikille yhteistä moduulia sekä yhden vapaasti valittavan kokonaisuuden, joiden avulla opiskelija syventää omaa asiantuntijuuttaan.

Moduuli 1: Palliatiivisen hoidon asiakaslähtöinen prosessi
Moduuli 2: Oirehoito ja kuolevan potilaan hoito
Moduuli 3: Psykososiaalinen tuki, vuorovaikutus ja tiimityö
Moduuli 4: Asiantuntijuuden kehittäminen

Kehittymisen arviointi ja näytöt

Opiskelijan asiantuntemus osoitetaan osaamistavoitteiden pohjalta laadittujen arviointikriteerien mukaisesti. Osaamista arvioidaan koulutuksessa kehittävän arvioinnin periaatteella. Opiskelija, vertainen eli opiskelijakollega ja ohjaava opettaja käyvät dialogia opiskelijan osaamisesta ja sen kehittymisestä suhteessa tavoitteisiin. Opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioidaan hyödyntäen erilaisia arviointimenetelmiä.

1. Oppimispäiväkirja: Opiskelija pitää koulutuksen aikana oppimispäiväkirjaa opintojen sisällöistä. Oppimispäiväkirjassa opiskelija reflektoi opintojen sisältöjä ja oman osaamisensa kehittymistä. Opintojen lopussa opiskelija saa palautetta päiväkirjastaan opettajalta.

2. Oppimistehtävät: Osaamisen kehittymistä tuetaan opintojaksojen oppimistehtävillä. Oppimistehtävien avulla opiskelija syventää omaa palliatiivisen hoidon osaamistaan. Tehtävät kytketään opiskelijan omaan työyhteisöön ja opintojen osaamistavoitteisiin. Oppimistehtävien lähtökohtana voi olla työhön liittyvä kliininen kysymys tai tilanne, johon opiskelija hakee ratkaisua erilaisia tiedonhankinnan menetelmiä hyödyntäen. Lähiopetuspäivissä täydennetään tehtävän ratkaisua hyödyntäen asiantuntijaluentoja ja vertaisoppijoiden osaamista ja tukea. Opettaja ohjaa opiskelijaa teorian ja käytännön integroinnissa tukemalla reflektiota.

3. Asiantuntijuuden kehittyminen, näyttöön perustuva esitys: Opiskelija tuottaa koulutuksen aikana oman työyhteisön kehittämiseen liittyvän tuotoksen ja tekee sen pohjalta esityksen opintokokonaisuuden symposiumiin hyödyntäen näyttöön perustuvaa tiedonhakua. Moniammatillisessa symposiumissa opiskelija saa palautteen ja arvioinnin opiskelijakollegoilta, ohjaavilta opettajilta ja työelämän edustajilta esityksestään. Tehtävän arviointi: laadullinen arviointi Tyydyttävä/Hyvä/Kiitettävä

4. Valtakunnallinen lopputentti: Opiskelija suorittaa opintojen lopussa kaikille yhteisen valtakunnallisen lopputentin. Arviointi: Hyväksytty/hylätty.

Tehtävissä arvioidaan työelämässä tarvittavaa palliatiivisen hoidon erityisosaamista eli kykyä rakentaa yhteen tieto, taito, kokemus, arvot ja sosiaaliset verkostot. Arvioinnissa käytetään NQF/ EQF-tason 6 pohjalta laadittuja näytön yleisiä arviointikriteerejä. Lisäksi kussakin tehtävässä käytetään yksityiskohtaisia osaamiskuvauksiin pohjautuvia kriteereitä.

Ammattikorkeakoulut antavat erikoistumiskoulutuksesta todistuksen, jossa näkyy opiskelijan suorittamat osaamiskokonaisuudet. Koulutusta toteuttava ammattikorkeakoulu antaa todistuksen jokaiselle opintonsa hyväksytysti suorittaneelle henkilölle. Osasuorituksista ei anneta erillisiä todistuksia.

Opintojen joustava toteuttaminen

Opetussuunnitelman toteuttaminen käynnistyy opiskelijan hankkiman osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta sekä työn opinnollistamisen suunnittelusta. Opintojen alussa opiskelija tekee henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jossa opiskelija kuvaa omat osaamistarpeensa ja työtehtävänsä edellyttämät moniammatillisen osaamisen kehittämistarpeet. Kehittämisosaaminen yhdistyy sekä työelämän että alueen hoitoketjun kehittämiseen, jolloin se lisää sekä opiskelijan että hänen työyhteisönsä osaamista sekä alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista.

Osaamisen kehittymistä koulutuksen aikana tukevat läpi koko opiskeluajan monipuoliset ja systemaattiset ohjauspalvelut ja jatkuvaan, kehittävään arviointiin perustuva henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). Ohjaus toteutetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun opintoasioiden lautakunnassa hyväksyttyjen Ohjauksen periaatteiden mukaisesti.

Erikoistumiskoulutuksen oppimisen ja opetuksen lähtökohtana toimivat opetusta järjestävän ammattikorkeakoulun tutkintosääntö sekä pedagogiset ja eettiset periaatteet. Opetusmenetelmien lähtökohtana on oppijalähtöisyys korostaen oppimisessa opiskelijoiden omaa aktiivisuutta ja refleksiivisyyttä. Vuorovaikutus ja yhteistyö vertaisoppijoiden välillä mahdollistuvat sekä lähiopetuspäivissä että sähköisessä oppimisympäristössä.

Erikoistumiskoulutus toteutetaan noin yhden vuoden aikana monimuoto-opiskeluna, johon sisältyy 12 lähiopetuspäivää, itsenäistä työskentelyä, vertaisryhmätyöskentelyä, tehtäviä ja verkko-opiskelua. Mikäli opiskelija keskeyttää opintonsa, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti koulutuksen järjestäjälle. Saadakseen todistuksen opiskelijan on osallistuttava lähipäiviin ja suoritettava annetut tehtävät niin, että hän saavuttaa asetetut osaamistavoitteet.

Mikäli opiskelijalla on jo erikoistumiskoulutuksen sisältöjä ja tavoitteita vastaavaa osaamista, voi opiskelija osoittaa aiemmin hankitun osaamisensa ja suunnata siten oppimistaan niihin osa-alueisiin asiantuntijuudessa, joissa hänellä ei ole riittävää osaamista. Osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteiden mukaisesti suhteessa erikoistumiskoulutuksessa määriteltyihin osaamistavoitteisiin ja sisaltöihin. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytänteet on sovittu valtakunnallisessa verkostossa ja käsitellään ammattikorkeakoulukohtaisesti.

Työelämäläheinen oppiminen

Opiskelijan osaamisen kehittymiseen kytketään tiiviisti opiskelijan työyhteisön kehittäminen. Monimuoto-opetuksena toteutettu erikoistumiskoulutus mahdollistaa opiskelijalle erilaisten oppimistehtävien liittämisen työyhteisön kehittämiseen ja sieltä nouseviin kehittämishaasteisiin. Kehittämisosaaminen yhdistyy sekä työelämän että alueen hoitoketjun kehittämiseen, jolloin se lisää sekä opiskelijan että hänen työyhteisönsä osaamista sekä alueellista yhteistyötä ja verkostoitumista.

Uramahdollisuudet ja työllistyminen

Erikoistumiskoulutuksen käyneet toimivat työyhteisöissään ja oman toimintaympäristönsä eri yksiköille palliatiivisen hoidon asiantuntijoina sekä osaamisen valmentajina muodostaen toimivan verkoston muiden asiantuntijoiden kanssa.

Kelpoisuudet

Sosiaali- ja terveysministeriö (2019) suosittelee palliatiivisen hoidon järjestämistä neliportaisesti (perustaso, A-taso, B-taso ja C-taso). Erityistasoilla B ja C tullaan antamaan vaativaa palliatiivista hoitoa, joten näiden tasojen työyhteisöissä tarvitaan erikoisosaamista. Myös perus- ja A-tasolla työskentelevä palliatiivisesta hoidosta vastaava sairaanhoitaja tarvitsee erityisosaamista, joka on saatavissa erikoistumiskoulutuksella.

Jatko-opinnot

Palliatiivisen hoidon kliinisen asiantuntijan ylemmän ammattikorkeakoulun opintoihin voidaan hyväksilukea palliatiivisen erikoistumiskoulutuksen opintoja Jyväskylän ammattikorkeakoulun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen mukaisesti. Muihin sosiaali- ja terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulun opintoihin erikoistumiskoulutuksen opintoja voidaan hyväksilukea vapaasti valittaviin opintoihin Jyväskylän ammattikorkeakoulun tutkintosäännön mukaisesti.

Koulutuksen suunnittelu

Koulutuksen suunnittelu ja opetussuunnitelman laadinta on toteutettu valtakunnallisessa ammattikorkeakoulujen muodostamassa verkostossa. Osaamistavoitteista sopiminen yhdenmukaistaa eri korkeakoulujen järjestämän erikoistumiskoulutuksen ja toimii erikoistumiskoulutusten laadunvarmistajana. Erikoistumiskoulutusten yleiset osaamistavoitteet on määritelty valtioneuvoston asetuksella (1438/2014). Opetussuunnitelmasta on pyydetty lisäksi työelämän edustajien lausunnot.

Palliatiivisen hoidon asiantuntija -erikoistumiskoulutuksen työelämävastaavuutta seurataan ja varmistetaan yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa haastattelujen, kyselyjen ja keskustelujen avulla. Erikoistumiskoulutuksen suunnitteluun osallistuu toimijoita, jotka tekevät kiinteää yhteistyötä sosiaali- ja terveysministeriön, palliatiivisen hoidon yhdistyksen ja eurooppalaisen palliatiivisen hoidon yhdistyksen kanssa. Nämä edellä mainitut seikat varmistavat koulutuksen sisältöjen pysymisen alan muutoksien edellyttämänä alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla.

Palliatiivisen hoidon asiantuntija- erikoistumiskoulutuksessa oppimistehtäviin sisällytetään työelämän ja työyhteisöjen yhteistyötä tukevia oppimismenetelmiä sekä arviointia. Mukana olevat ammattikorkeakoulut sitoutuvat yhdessä kehittämään koulutusta jatkossa. Toteuttavat ammattikorkeakoulut sitoutuvat keräämään palautetta osallistujilta ja työelämältä. Työelämän yhteistyökumppaneiden, opintoihin osallistujien, opettajien ja koulutusyksiköiden palautteita kerätään koulutusten aikana ja niiden jälkeen.

Vastuuhenkilö

Irmeli Matilainen
Lehtori
Hyvinvointiyksikkö, Terveysala
+358 400 976 756
etunimi.sukunimi@jamk.fi