Opetussuunnitelmat

Tavoitteet

Opintojakson tarkoitus
Opintojakson tarkoituksena on oppia ymmärtämään strategia-ajattelua ja perehtyä strategiseen johtamiseen ja strategian toteutukseen sekä oppia arvioimaan eri organisaatioiden strategia-asiakirjoja.

Opintojakson osaamiset
Palveluliiketoiminnan johtaminen
Kansainvälisyys- ja viestintäosaaminen
Yrittäjyys-, innovaatio- ja työyhteisöosaaminen

Opintojakson osaamistavoitteet
Tunnistat strategian ja strategisen johtamisen roolin ja merkityksen yritysten ja julkisten organisaatioiden menestystekijänä. Hallitset strategia-ajattelun peruskäsitteistön ja tunnistat erilaisia strategisen johtamisen koulukuntia. Sisäistät strategian merkityksen toiminnan kehittämisen välineenä sekä tunnistat strategiaprosessin eri vaiheet, hallitset strategian jäsentämiseen sekä jalkauttamiseen liittyviä työkaluja sekä menetelmiä. Osaat arvioida erilaisia startegioita ja sinulla on tiedolliset valmiudet strategisen analyysin tekemiseen, strategian valintaan ja sen toteutukseen.

Sisältö

Strategiat, strategiatyypit, strateginen ajattelu ja strategisen johtamisen käsitteistö: skenaariot, visio, missio, arvot, tavoitteet.
Strategian kehityssuunnat ja yhteys päätöksentekoprosessiin.
Strategiaprosessi ja strategioiden analysointi, työkalut ja jalkauttaminen.
Mittarit ja mittaaminen tehokkaan johtamisen osana sekä tuloksen arviointi.

Aika ja paikka

Toteutusaika 1.9-20.12.2023 (Moodle auki)

I Webinaari 20.9.2023 kello 12-17
II Webinaari 10.10. 2023 kello 12-17
III Webinaari 31.10 2023 kello 16-19

Oppimateriaali ja suositeltava kirjallisuus

Porter, M. (1996). What is Strategy? Harvard Business Review, Nov-Dec 1996, pages 61-78.
Porter, M. (2008). The Five Competitive Forces that Shape Strategy. Harvard Business Review, Jan 2008, pages 78-93.
Prahalad, C. & Hamel, G. (1990). The Core Competence of the Organization. Harvard Business Review, May-June 1990, pages 79-91
Kim, W. Chan Sinisen meren strategia 2005 (tai uudempi) Helsinki, Talentum.
Juhola, E., Rydenfelt, H. 2020. Strateginen viestintä ja organisaation tavoitteet. Media & viestintä : kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen lehti. Vuosikerta. 43 , Nro 1 , Sivut 79-99. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/317042/91081_Artikkelin_teksti_148095_1_10_20200328.pdf?sequence=1

Opetusmenetelmät

Verkko-opiskelu sekä itsenäistä opiskelua että vertaistukea.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Ennakkotehtävä ja siihen valmistautuminen 10 h
Luennot ja työpajat 20 h
Vertaisen arviointi 10 h
Virtuaaliopiskelu 45 h
Itsenäinen työskentely 50 h

Arviointiasteikko

0-5

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

Välttävä 1
Opiskelijan tiivistämä aihealueen teoria on olennaista aiheen tai työroolin näkökulmasta, mutta se ei muodosta kokonaisuutta. Hän kuvailee ja erottelee keskeisiä käsitteitä. Opiskelija hahmottelee kehittämisprojektin. Opiskelija löytää ongelmaan osittaisen ratkaisun, mutta ei pysty havainnollistamaan tuloksia. Asioita on käsitelty luettelomaisesti ja referoiden. Oma ajattelu puuttuu.

Tyydyttävä 2
Opiskelija soveltaa aihealueen teoriaa, mikä on rajattu aiheen tai työroolin näkökulmasta. Hän on valinnut ja määritellyt keskeiset käsitteet. Hän suunnittelee kehittämisprojektin. Opiskelija löytää ongelmaan osittaisen ratkaisun. Hän havainnollistaa tuloksia. Esimerkit osoittavat ymmärtämistä ja omaa ajattelua, mutta yhteydet teoriatiedon ja esimerkkien välillä ovat puutteellisia.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

Hyvä 3
Opiskelijan esittämä aihealueen teoria on olennainen ja rajattu. Hän osoittaa kykyä seurata ja eritellä asiantuntijuusalueen kehitystä ja tutkimustietoa. Hän osaa analysoida ja jäsentää teoriatietoa ja käsitteitä. Opiskelija johtaa tai suunnittelee tutkimus‐, kehittämis‐ tai innovaatiohankkeen, jossa soveltaa uusia menetelmiä. Hän kehittää organisaation toimintaa löytäen ratkaisuvaihtoehtoja. Teoria ja käytäntö kytkeytyvät toisiinsa oman ajattelun kautta. Havainnollisessa raportissa on asioiden analysointia.

Kiitettävä 4
Opiskelija tuottaa aihealueen keskeisestä teoriasta kokonaisuuden, jota reflektoi kriittisesti. Hän osoittaa kykyä seurata ja eritellä asiantuntijuusalueen kehitystä ja kansainvälistä tutkimustietoa. Hän osaa suhteuttaa keskeisiä käsitteitä toisiinsa. Opiskelija johtaa tai suunnittelee tutkimus‐, kehittämis‐ tai innovaatiohankkeen, jossa ratkaisee käytännön ongelman. Opiskelija osoittaa ja perustelee tulosten hyödynnettävyyden. Raportti on kirjoitettu johdonmukaisesti, perustellusti ja havainnollisesti. Se sisältää reflektiota ja kritiikkiä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

Erinomainen 5
Opiskelija kykenee luomaan uutta tietoa. Hän osoittaa kykyä seurata ja tulkita ammattialojen kehitystä ja kansainvälistä tutkimustietoa. Opiskelija reflektoi aihetta yhteiskunnallisella tasolla. Hän osaa määritellä keskeiset alan erityisosaamiseen liittyvät käsitteet suhteessa toisiinsa. Opiskelija johtaa tai suunnittelee tutkimus‐, kehittämis‐ tai innovaatiohankkeen, jossa tuottaa ja analysoi uutta tietoa sekä uudistaa toimintatapoja monimutkaisissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä. Hän hyödyntää tutkimus‐ ja kehitystoiminnan menetelmiä ja osoittaa luovaa ajattelua. Raportissa on luotu uusia näkökulmia tai kokonaisuuksia yhdistelemällä asioita uudella tavalla. Teksti osoittaa kykyä kriittiseen ajatteluun sekä taitoon viestiä tuloksista.